[Topp Three] Finland – Tiina Lehtineva

Here are the three books from Finnish author Tiina Lehtineva which have somehow affected on her own writing career.

 

Valinta kolmen kirjan välillä oli hirmuisen vaikea. En aluksi osannut valita ollenkaan vain kolmea kirjaa, kunnes viimein löysin näkökulman kirjoittamisesta: Koska kirjoitan itsekin, haluan esitellä teille kolme kirjaa, jotka ovat jollain tavalla inspiroineet minua kirjailijana, vaikuttaneet omaan kirjoittamiseeni tai tehneet lähtemättömän vaikutuksen siitä, miten joku osaa kirjoittaa niin taitavasti. Siispä seuraavaksi kolme minuun vaikutusta tehnyttä kirjaa ja kolme vähän erilaista kirja-arvostelua.

It was really hard to choose between three books. First I didn’t have a clue, how to pick only three, until I found my aspect: Because I write too, I want to introduce you the three books, that had somehow inspired me as a writer, had an influence on my writing or made an indelible impression of someone writing so skillfully. So here are three books, which affected on me, and three a bit different book reviews.

 

  1. Heli Hyvönen: Ei keijut kenkiä käytä

Ei keijut kenkiä käytäTämä kirja ihastutti minua valtavasti, kun luin sen ensimmäisen kerran lukiossa. Sen jälkeen kirja on löytänyt tiensä omaan kirjahyllyyni, ja se on tullut luettua useamman kerran. Ihanan herkästi kirjoitettu tarina vakavasta aiheesta. Kirja vie herkästä otteestaan huolimatta vahvasti läpi Rosan tarinan, jossa tunteet puskevat voimakkaasti läpi. Kirja on kerrottu taitavasti nuoren näkökulmasta. Tämä kirja innoitti minua tarttumaan rohkeasti herkkään ääneen sisälläni ja kertomaan tarinoita äänellä, joka ei ole vahva ja rohkea, vaan hento ja pehmoinen.

This book delighted me so much, when I read it the first time in high school. After that it has found its way to my bookshelf, and I’ve read it many times. Beautifully written story about a serious subject. Despite the delicate touch this book takes you vividly along Rosa’s story, where feelings push themselves through. The story is skillfully told from the point of view of a young person. This book inspired me to bravely seize the sensitive voice inside of me and to tell stories with a voice, which is not strong and brave but fragile and soft.

 

  1. Niina Repo ja Seita Parkkola: Ruttolinna

RuttolinnaTämänkin kirjan olen lukenut moneen kertaan. Se kuuluu löyhästi useamman kirjan ryppääseen: Ensin tuli Susitosi, sitten Ruttolinna ja viimeisenä Jalostamo. Samoja henkilöitä, itsenäiset tarinat. Repo ja Parkkola kirjoittavat niin, että kaikki voisi olla täysin totta, mutta sitten kuitenkaan eihän tällaista nyt todella tapahdu. Mielettömän hyvin punotut henkilöt ja heidän yhteen kietoutuneet tarinansa vievät mukanaan. Repo ja Parkkola uskaltavat kirjoittaa omalla äänellään, pikkuisen rivosti ja aika pelottavasti. Kirjasta on tullut minulle tärkeä muistutus siitä, että kun kirjoittaa omalla äänellään, eikä yritä olla joku toinen, miellyttää ketään, silloin kirjailija on parhaimmillaan. Ja silloin lukijakin voi nauttia kirjasta aivan yhtä paljon kuin kirjailija sen kirjoittamisesta.

I have also read this book many times. It loosely belongs to a series of multiple books: First came Susitosi, then Ruttolinna and last Jalostamo. Some of the same characters, but independent stories. Repo and Parkkola write in a way, that everything could be true, but then on the other hand this could never happen in real life. Incredible well woven characters and their together twined stories really take you along. Repo and Parkkola dare to write with their own voices, a bit dirty and pretty scary. This book has become an important reminder to me about that, when you write with your own voice, without trying to be someone else or to please anyone, then you are at your best as a writer. And then the reader can enjoy the story as much as the writer when (s)he wrote it.

 

  1. Erlend Loe: Supernaiivi

SupernaiiviTämä norjalaisen Loen kirja on minulle uudempi tuttavuus, mutta se teki minuun muutama vuosi sitten niin suuren vaikutuksen, että tiesin heti lisääväni sen listaani. Kuulin sen olevan ”helppolukuinen ja kiva”, mikä ei tee millään tasoa oikeutta tälle kirjalle, jossa Loe on onnistuntu nappaamaan ihmisen elämästä ja arjesta niin tarkkanäköisesti huomioita ja hetkiä, että alkoi itse kirjoittajana hävettää. Kirjan luettuani tunsin olevani sokea, kömpelö, teennäinen ja hirmuisen tylsä kirjailija. Mutta pian opetus, jonka kirja minulle antoi, oli riemu ja vilpitön ilo siitä, että joku toinen kirjailija osaa kirjoittaa juuri näin, ja minä en. Ymmärrys siitä, että kirjojen rikkaus piilee juuri siinä – joku kirjoittaa toisenlaista ja toinen toisen. Ehkä jollekin lukijalle minun kirjani tekee saman vaikutuksen kuin minuun Loen Supernaiivi. Ja se ajatus kantaa minua eteenpäin.

This book of a Norwegian Loe is much newer acquaintance of mine, but it made so huge impression on me couple of years ago, so I knew immediately that I’m putting it into my list. I heard it was “easy to read and nice”, which makes no justice to this book, where Loe has succeeded to snatch so sharp-eyed points and moments from human life, that I felt shame as a writer. After I read this book I felt I’m a blind, clumsy, forced and really boring writer. But soon the lesson, this book thought me, was joy and sincere happiness about someone else being able to write this way and not me. I understood, that the wealth of books is right there – someone writing this way and someone other that way. Maybe to some reader my book makes the same impression than I got from Loe’s Supernaiivi. And that thought carries me on.

About the author:

Tiina Lehtineva is a Finnish writer born in 1987. She lives in Ostrobothnia where she’s studying in Seinäjoki University of applied sciences. Lehtineva started her writing career as a teenager and has now published over ten novels. She writes for teenagers and young adults.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *