Review of Teemestarin kirja(eng. Memory of Water) by Emmi Itärannan

Teemestarin kirja is a Finnish dystopian novel, published in Finland in 2013 and in the US in 2014 by HarperCollins. The following review can be read in Finnish or English – to jump straight to the English translation please click here.

This blog post has previously been published on The Wonderful World of Lilli.

Takakansi:

Maailmasta on loppumassa vesi. Suunnattoman katastrofin – ehkä ilmastonmuutoksen, ehkä jonkin muun – läpikäynyt ihmiskunta sinnittelee veden vähyyden ja sen säännöstelyn hallitsevan diktatuurin vallan alla. Vain kaatopaikoille hautautunut teknologia ja teemestarien sukupolvien ajan pitämät päiväkirjat muistuttavat entisistä ajoista.

Noria on teemestarien sukua, ja pian on hänen vuoronsa ottaa vastaan täysivaltaisen teemestarin arvo – ja hänen edeltäjiensä tarkkaan varjelema salaisuus. Aikana, jona veden kätkeminen on rikoksista pahin, sotilasvallan katse kiinittyy väistämättä teemestarin taloon…

teeme

Luin tämän kirjan Kirjallisuuden genret -kurssia varten. Kirjasta piti kirjoittaa blogipostaus kurssin blogiin. Tämä samainen kirjoitus löytyy LukeVille blogista.

Mira kertoikin jo aikaisemmin samaisesta kirjasta, joten en toista samoja asioita.

Tämä oli mielestäni hieno kirja. Pelkäsin aluksi pettyväni koska olin kuullut sekä hyvää, että huonoa kirjasta (enemmän kuitenkin hyvää). En myöskään ole ollut dystopioiden suuri ystävä, ainakaan elokuvien muodossa. Onhan monet dystopia -elokuvat hienoja, mielenkiintoisia jne., mutta maailmojen epäoikeudenmukaisuus saa niin kovaa vihan pintaan, että joudun aina pitämään tunnin verran rauhoittumisaikaa elokuvien jälkeen.

Tässäkin kirjassa dystopinen maailma on epäoikeudenmukainen ja kurja. Pelottavinta tässä on juurikin se, että se voisi tulevaisuudessa olla totta (kuten kaikki dystopiat joihin olen tutustunut). Tällä kertaa ero oli siinä, että kaikki tapahtui Suomessa joka ehkä hieman lisää kirjan ahdistavuutta. Kuitenkaan kirja ei ole niin ahdistava kuin mitä se voisi olla. Itseasiassa dystopisuus ei tässä ahdistanut puoliakaan niin paljon kuin elokuvat ahdistavat. En tiedä johtuuko se mediamuodon eroista vai onko kirja vain kirjoitettu niin hyvin ettei se ahdista liikaa. Minun pitäisi siis lukea enemmän dystopioita eikä vain katsoa elokuvia, ja ottaa selvää jos kestänkin paremmin kirjoja.

Mira kirjoitti omassa postauksessaan siitä miten hänelle kirja oli pienoinen pettymys. Hänen mielestään juonesta puuttui kohokohta. Taidan ymmärtää mitä Mira tarkoitti, mutta mielestäni kirjassa oli kuitenkin kohokohta (onneksi, olin pelännyt kirjan lukemista Miran postauksenkin takia :D). Toki, se olisi voinut päättyä myös toisinkin ja mielestäni kirjasta olisi saanut loistavan trilogian, tai edes yhden jatko-osan jos asiat olisivatkin menneet toiseen suuntaan. Itseasiassa sitä toivoinkin kirjaa lukiessa, koska Mira paljasti postauksessaan yhden asian jota myös pelkäsin kirjaa lukiessani. Norialle paljastuu salaisuus joka ei selviä lukijalle lopussakaan. Vihaan kirjoja jotka loppuvat ilman selityksiä (ja niitä on nyt tullut luettua monta). Mutta tämä oli kuitenkin niin hyvin kirjoitettu, että vaikka hieman toivoisinkin jatko-osaa/osia, toimii kirja jo näinkin.

Review in English

Back cover(of the English translation):

Global warming has changed the world’s geography and its politics. Wars are waged over water, and China rules Europe, including the Scandinavian Union, which is occupied by the power state of New Qian. In this far north place, seventeen-year-old Noria Kaitio is learning to become a tea master like her father, a position that holds great responsibility and great secrets. Tea masters alone know the location of hidden water sources, including the natural spring that Noria’s father tends, which once provided water for her whole village.

But secrets do not stay hidden forever, and after her father’s death the army starts watching their town-and Noria. And as water becomes even scarcer, Noria must choose between safety and striking out, between knowledge and kinship.

I read this book for my Literature genres course. I had to make a blog post about the book for the course’s blog. You can find this same post on the blog LukeVille.

Mira already told about the same book earlier so I will not repeat her.

This was a fine book. First, I was afraid that I would get disappointed because I heard good and bad about the book (mostly good though). I have also never really liked dystopia; at least I am not very fond of dystopian movies. Don’t get me wrong, most of the movies are good and interesting etc. but the worlds and their injustice is too much for me and I’ll get really angry and after the movies I’ll need some time to calm down.

In this book, the world is very unjust and rotten. The scariest thing is that this scenario could be reality someday (like all in dystopian I have gotten to know). This time the difference was that everything happened in Finland, which only increased the tension. Still the book is not so oppressive it might have been. Actually, this dystopia did not troubled me as much as the movies does. I am not sure whether this was because it was a book, not a movie, or because the writing is so good. Maybe I should read more dystopia and not only watch movies; maybe I can handle books better.

Mira told in her own post that she was a little bit disappointed of the book. In her opinion, it was lacking the climax. I think I understand what Mira meant, but I still think that the book had a climax (luckily, I was afraid to read the book because of Mira’s post :D). Of course, the book could have ended differently and in my opinion, it could have made a cool trilogy or at least one sequel if things would have gone in a different way. Actually, I was hoping it would have ended differently because Mira revealed one thing from the book that I was afraid of while reading. Noria finds out a secret, but you will never find out what it was. I hate books that ends like that (and lately I have been reading a lot of them). However, this was a good book and it worked by itself, although, I hoped for sequel/s.

Get to know the blogger:

2014-12-14 02.10.55“Hanna “Lilli” Roslöf is a Library and information science student from Finland, soon to be a librarian. Her hobbies are reading, music, theatre, cooking/baking and handicrafts. At the moment she is rehearsing two musicals and two choir shows and also trying to squeeze up some reading and studying in between.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *